Inhimillinen johtaminen kiskohitsaaja-metaforan näkökulmasta
Hyvä johtaminen on vähän kuin hitsaamista. Ihmisiä ei tietenkään ole tarkoitus sulattaa yhdeksi massaksi, jossa kaikki on samanlaisia. Oikeanlaisella hitsauksella erilaiset ihmiset yhdistyvät toisiinsa tavalla, joka kestää. Johtajan on myös hyvä tiedostaa, ettei hän voi hitsata ihmisiä yhteen ihan miten sattuu.
Kun hakusana sai aikaan mielenkiintoisen ajatuksen…
Onko kiskohitsaajalla ja inhimillisen työelämän johtamisella jotain yhteistä? Kyllä on. Annas kun kerron, mistä tää ajatus oikein kumpuaa.
Meinasin tikahtua nauruun eräänä päivänä, kun katsoin Google Search Consolesta sanoja, joilla omat nettisivuni ovat nousseet hakutuloksiin. Ja sieltä se pomppasi. Kiskohitsaaja.
Hetken aikaa mietin, että mitä ihmettä. Mihin tää nyt oikein liittyy? Lopulta ynnäsin sen siihen, että olen käyttänyt blogissani vertausta siitä, että välillä asioiden aloittamiseen hermoston Sensing-ominaisuudella varustellut ihmiset tarvitsevat vähän enemmän konkretiaa. Niitä kuuluisia rautalankoja ja ratakiskoja.
Kiskohitsaajan yhteys inhimilliseen työelämään
Miten kiskohitsaaja sitten liittyy tähän aiheeseen? No, näköjään aika hauskasti. Laitoin tän hupaisan sattuman myös Instagram tarinaan kuvana esille ja sain eräältä seuraajaltani, joka työskentelee rautateiden parissa, viestin.
Hän kirjoitti näin: ”Rautateillä kiskot toimitetaan vakiopätkinä työmaalle. Kiskot hitsataan sitten asennuksen yhteydessä yhteen ja ovat sitten yhtenevä kisko kilometritolkulla. Hitsaus pitää tehdä tietyissä olosuhteissa, jotta kisko pysyy ehjänä kaikissa lämpötiloissa.”
Ja siinä kohtaa näin ihan selkeän metaforan.
Työyhteisöihin ihmiset tulevat yksilöinä. Inhimillisellä johtamisella heidät hitsataan yhteen tiimiksi, joka toimii hyvin ja menestyy yhdessä. Tiimillä ja sen yksilöillä tulee olla tietyt olosuhteet ja ympäristöt siihen, että he voivat toimia omalla potentiaalillaan pysyen hyvinvoivina ja motivoituneina työelämän vaihtuvissa tilanteissa.
Eikö olekin osuva!
Johtaminen on hitsaamista ja oikeita olosuhteita
Hyvä johtaminen on vähän kuin hitsaamista. Ihmisiä ei tietenkään ole tarkoitus sulattaa yhdeksi massaksi, jossa kaikki on samanlaisia. Oikeanlaisella hitsauksella erilaiset ihmiset yhdistyvät toisiinsa tavalla, joka kestää. Johtajan on myös hyvä tiedostaa, ettei hän voi hitsata ihmisiä yhteen ihan miten sattuu.
Inhimillisessä johtamisessa tunnistetaan, mitä ihmiset tarvitsevat voidakseen tehdä työnsä hyvin ja pysyä samalla hyvinvoivina.
Jos olosuhteet on väärät, saumoista ei tule kestäviä. Eikä työyhteisössäkään pelkkä yhteinen tavoite riitä. Ei riitä, että sanotaan, että ”me ollaan nyt samaa tiimiä” tai että organisaation arvot löytyvät hienosti powerpointista. Yhteys syntyy arjessa ja sen teoissa.
Se syntyy mm. siinä saako… :
tehdä työtä omalla tavallaan ja hyödyntää niitä vahvuuksia, joiden kautta oma potentiaali oikeasti pääsee esiin.
olla utelias, kysyä myös niitä kysymyksiä, joita joku toinen pitää itsestäänselvyyksinä ja etsiä omaa tapaansa ymmärtää asioita.
sanoa en tiedä vielä ilman, että se tulkitaan osaamattomuudeksi, vaan nähdään mahdollisuutena oppia jotain uutta.
olla eri mieltä ja tuoda esiin näkökulman, joka haastaa totutun tavan ajatella, ilman että erilaisuus muuttuu uhaksi.
sanoa nyt on liikaa ennen kuin joutuu ensin näyttämään ulospäin, ettei enää jaksa.
Ja ehkä ennen kaikkea siinä, katsotaanko työelämässä ihmistä kokonaisena ihmisenä vai nähdäänkö hänet vain sen kautta, mitä hän saa aikaan.
Työntekijän potentiaali ei pääse esiin silloin, kun hän yrittää jatkuvasti näyttää olevansa tietynlainen tai jotain muuta kuin on. Potentiaali pääsee käyttöön, kun hänellä on lupa olla oma itsensä, käyttää vahvuuksiaan, löytää oma rytminsä ja tehdä työtä tavalla, joka tukee hänen parastaan.
Kun työntekijän ei tarvitse käyttää energiaansa siihen, että hän yrittää sopia muottiin, energiaa jää paljon enemmän siihen, mitä hän oikeasti voi tuoda työyhteisöön. Sieltä saattaa olla löydettävissä valtava määrä käyttämätöntä potentiaalia. Sen esiin nousemiseksi tarvitaan myös rakenteisiin ja ympäristöön mm. turvallisuutta, selkeyttä, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, riittävää palautumista, hyvää vuorovaikutusta ja ennen kaikkea kokemusta siitä, että tässä työyhteisössä mä saan olla just mä.
Tiimin kestävyys testataan olosuhteiden muuttuessa
Töissä on helppoa ja tasaista. Hommat rullaavat ja energiaa riittää. Sitten tulee muutosneuvottelu, kiire, uusi järjestelmä, sairastumisia, epäselvä tilanne, uusi esihenkilö tai joku muu yllättävä mutka matkaan. Tällöin mitataan, kuinka hyvin tiimi ja sen rakenne kestää.
Juuri siksi inhimillinen johtaminen ei ole mitään ylimääräistä pehmeilyä työelämän kylkeen. Se on rakenteiden rakentamista niin, että yksilöt ja yhteisöt pystyvät kestämään muutostakin paremmin. Oikeanlaiset kiskot ja niiden hyvä hitsaus yhteen tekee kiskojen välisestä yhteydestä niin kestävän, että ne voivat yhdessä jatkaa matkaa kilometritolkulla.
Ja tiedätkö mikä on huippua? Kiskot eivät muutu toistensa kaltaisiksi, vaikka ne hitsataankin yhteen. Mekin tullaan työelämään erilaisina. Meillä on mm. erilaiset vahvuudet, tavat ajatella, kommunikoida, tehdä päätöksiä, palautua ja tarttua asioihin. Se, mikä yhdelle on helppo tapa toimia, voi toiselle olla juuri se asia, joka kuormittaa eniten.
Inhimillisessä johtamisessa ei tarjota kaikille täsmälleen samoja juttuja vaan tunnistetaan, mitä ihmiset tarvitsevat voidakseen tehdä työnsä hyvin ja pysyä samalla hyvinvoivina. Se jos mikä, hitsaa jokaisen yksilön tiimissä yhteen!
