Itsetuntemus antaa varmuutta työelämään
Työelämässä on paljon tilanteita, joihin meistä jokainen reagoi omalla tavallaan. Tilanteita jossa kommunikoidaan omista lähtökohdista. Tilanteita, joita katsotaan omien lasien läpi. Siihen vaikuttaa hyvin moni asia, mutta suuresti myös se, missä pisteessä on itse itsensä kanssa.
Palaverin jälkeinen tunnetila peilaa itsetuntemuksen tasoa
Uskon, että voit kuvitella tämän tilanteen.
Päivän palaveri on ohi. Yksi tiimiläisistä istuu vessassa hengittelemässä ja tuijottaa tyhjyyteen. Kurkkua kuristaa. Ahdistaa. Taas tuntuu siltä, että arvostellaan, tehtyä työtä ei pidetä tärkeänä ja itse on jälleen epäonnistunut.
Palaverissa on ollut tilanne, jossa tehtyyn raporttiin on pyydetty pientä lisäselvitystä. Ei muuta. Mutta oma kokemus on ollut aivan päinvastainen muiden edessä.
Siinä hetkessä tiimiläinen sattaa alkaa herkästi puolustautua, selitellä, vetäytyä tai tehdä entistä enemmän töitä todistaakseen olevansa riittävä. Ei välttämättä huomaa, että voimakas reaktio ei johdu pelkästään palautteesta, vaan esimerkiksi omasta epävarmuudesta, aiemmista kokemuksista tai siitä, että yhdistää virheen omaan arvoonsa ihmisenä.
Reaktioon vaikuttaa se, kuinka vahva itsetuntemus on. Seisooko tukevasti omissa saappaissaan omana itsenään vai toimiiko vertaillen, miellyttäen ja himmentäen itseään.
Syvempi itsetuntemus olisi voinut tuoda tiimiläiselle uutta näkökulmaa ja toisenlaisen reaktion, jossa hän alkuun huomaisi, että palaute herätti hänessä ärtymystä ja puolustusreaktion. Hän voisi tunnistaa kokevansa helposti korjaavan palautteen henkilökohtaisena kritiikkinä, mutta osaisi lopulta sen myös kääntää hyödyksi ja pohtia, miten voisi tehdä raportistaan selkeämmän?
Moniulotteisempi käsite, kuin ajatellaankaan
Oon työni kautta huomannut, että moni ymmärtää itsetuntemuksen käsitteen ehkä hieman kapeasti. Se saatetaan ajatella vaan itsensä analysointina, omien taitojen listaamisena tai oman persoonan tuntemisena, vaikka sen merkitys on paljon syvempi.
Itsetuntemus ei tarkoita itsensä muuttamista täydelliseksi, vaan oman luontaisen toiminnan, tunteiden, tarpeiden ja motiivien ymmärtämistä. Lisäksi se auttaa tunnistamaan, miten omat kokemukset, uskomukset ja pelot vaikuttavat asioihin sekä erottamaan faktat omista tulkinnoista. Näin voi ymmärtää itseään syvemmin, nähdä itsensä realistisemmin ja hyväksyä kasvunpaikkansa.
Itsensä tunteminen ei tarkoita, että tietää aina mitä haluaa tai miten toimia. Myös epävarmuuden hyväksyminen kuuluu itsetuntemukseen. Se auttaa tunnistamaan omia rajoja, vahvuuksia ja kehityskohteita sekä parantaa vuorovaikutusta muiden kanssa.
Itsetuntemuksen kautta työkaluja itsensä johtamiseen
Työelämässä syvempi itsetuntemus tukee mm. palautteen vastaanottamista, stressinhallintaa, oman työn johtamista ja rakentavaa yhteistyötä. Sen kautta osaa esimerkiksi sanoittaa sitä, millaista apua, tukea ja ohjeita tarvitsee toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla ja miten toivoo itselleen annettavan palautteen ja kehittämisehdotukset. Parempi itsetuntemus auttaa toimimaan tavalla, joka edistää sekä omaa hyvinvointia että työyhteisön toimivuutta.
Itsetuntemus on jatkuva prosessi. Ensimmäinen askel itsesi parempaan ymmärtämiseen voi kuitenkin olla yllättävän pieni.
Lataa maksuton Itsetuntemuksen pikaopas ja aloita matka kohti vahvempaa itsetuntemusta jo tänään.
