Työhyvinvoinnin osa-alueet hermoston näkökulmasta
Jokainen meistä haluaa taatusti voida omassa työssään hyvin. Tiedämme myös miten paljon työssä hyvin voiminen vaikuttaa kaikkeen muuhunkin elämään työn ulkopuolella. Parhaimmillaan yksilön itsetuntemus ja organisaation tarjoamat mahdollisuudet tukevat toisiaan. Työhyvinvointi syntyy siitä, että työssä on mahdollista toimia itselle luontaisella tavalla.
Työelämä kuormittaa meitä eri tavoin
Työ vie ison osan valveillaoloajasta, joten sillä, millaiseksi oma olo työpäivän aikana muodostuu, on väistämättä vaikutusta myös kaikkeen muuhun elämässä. Työssä koettu kuormitus ei aina jää työpaikalle, vaan se herkästi kulkee mukana kotiin, vaikuttaa uneen, ihmissuhteisiin ja siihen, kuinka paljon on energiaa tehdä asioita, joista nauttii. Vastaavasti hyvinvoidessa pystyt olemaan enemmän läsnä ja mukana meiningeissä myös työpäivän ulkopuolella.
Nykypäivän työelämässä kuormitusta voi syntyä monesta sellaisesta asiasta, joita emme aina ehkä edes tunnista. Keskeytykset, kiire, tietotulva, nopeat siirtymät tehtävästä toiseen, epäselvät odotukset ja jatkuva tavoitettavissa oleminen voivat pitää meitä hälytysvalmiudessa silloinkin, kun emme varsinaisesti tee mitään erityisen raskasta.
Toiselle avokonttorin häly, jatkuvat kohtaamiset ja nopeatempoisuus voivat olla suurin kuormituksen lähde. Toinen kuormittuu enemmän yksin työskentelystä, epäselvistä tilanteista tai siitä, ettei pääse vaihtamaan ajatuksia muiden kanssa. Joku tarvitsee selkeät rakenteet ja ennakoitavuuden, kun taas toinen toimii parhaiten vapaudessa ja vaihtelevuudessa.
Yleinen näkemys työhyvinvoinnista
Yleisesti työhyvinvoinnin osa-alueiksi luokitellaan esimerkiksi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen/ammatillinen hyvinvointi. Nämä voisivat pitää sisällään mm. näitä asioita:
Fyysinen - Ergonomia, työympäristö, fyysinen kuormitus, kehon terveys ja toimintakyky.
Psyykkinen - Henkinen kuormittavuus, stressinhallinta, työssä koettu mielihyvä, työn imu, kokemus työn merkityksellisyydestä.
Sosiaalinen - Työyhteisön ilmapiiri, toimiva vuorovaikutus, palaute, tunne yhteenkuuluvuudesta.
Henkinen/ammatillinen - Osaamisen kehittäminen, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, mielekäs ja motivoiva johtaminen
Osa-alueet vaikuttaa jatkuvasti toisiinsa. Esimerkiksi fyysinen väsymys voi heikentää keskittymistä, jatkuva työn keskeytyminen voi lisätä psyykkistä kuormitusta ja turvattomaksi koettu työyhteisö voi viedä voimavaroja silloinkin, kun itse työtehtävät tuntuvat mielekkäiltä.
Vastaavasti pienetkin asiat voivat tukea hyvinvointia monella tasolla. Mahdollisuus pitää tauko silloin, kun sitä tarvitsee, työskentelyrauha, hyvä keskustelu työkaverin kanssa tai kokemus siitä, että omaan työhön voi aidosti vaikuttaa sekä tehdä tavallaan, voivat kaikki lisätä tunnetta siitä, että työ on hallittavissa ja itselle sopivaa. Lisäksi työhyvinvointiin tietenkin vaikuttaa myös työntekijän omat voimavarat sekä elämäntavat.
Työhyvinvointiasi tuet sillä, kun tiedät, mikä saa sut loistamaan.
Hermostonäkökulmaa työhyvinvointiin
Työhyvinvoinnissa on kyse siitä, millaisissa olosuhteissa kehosi ja mielesi työskentelevät parhaiten ja luontevimmin ilman liiallista kuormitusta. Kun mukana on ymmärrys hermoston luontaisista toimintatavoista ja tarpeista, voit rakentaa työelämää enemmän itsellesi sopivaksi sen sijaan, että jatkuvasti opettelet sopeutumaan ulkopuolelta tuleviin malleihin.
Hermoston näkökulmasta voisin jakaa työhyvinvoinnin osa-alueita ja niihin liittyviä/vaikuttavia hermostollisia ominaisuuksia mm. näin:
Motoriikka - miten kehosi luonnostaan toimii, esim. millaiset asennot, liikkeet ja tavat havainnoida tukevat sitä parhaiten
Kognitio - miten mielesi luonnostaan toimii, esim. millaiset ajatukset, tunteet ja toiminnat tukevat sitä parhaiten
Energia - miten aistit ympäristöäsi luonnostasi, esim. mikä kuormittaa, lataa ja palauttaa
Itsensä johtamisen taito - kuinka toimit luontaisia ominaisuuksiasi, tarpeitasi ja toimintatapojasi tukien kuormittumatta
Kun opit tunnistamaan näitä eroja itsessäsi, sun ei tarvitse tulkita omia tarpeitasi heikkouksiksi tai yrittää väkisin toimia tavalla, joka kuluttaa tarpeettomasti. Voit alkaa etsiä tapoja, jotka tukevat omaa toimintakykyäsi ja auttavat sua käyttämään omia vahvuuksiasi paremmin. Voit tehdä pieniä muutoksia ennen kuin kuormitus kasautuu liian suureksi. Voit esimerkiksi huomata tarvitsevasi enemmän valmistautumisaikaa, selkeämpiä ohjeita, enemmän keskustelua työpäivän aikana tai hetkiä, jolloin saat tehdä työtä ilman keskeytyksiä.
Työhyvinvoinnin tukemisessa kyse on siis hermoston näkökulmasta yksilöllisestä motoriikasta, kognitiosta ja itsetuntemukseen pohjautuvasta itsensä johtamisen taidosta. Itsetuntemus auttaa myös sanoittamaan omia tarpeita muille. Kun osaat kertoa, millaiset olosuhteet tukevat työskentelyäsi, on mahdollista yhdessä etsiä ratkaisuja, joista hyötyvät sekä sinä että muu työyhteisö.
Parhaimmillaan yksilön itsetuntemus ja organisaation tarjoamat mahdollisuudet tukevat toisiaan. Työhyvinvointi syntyy siitä, että työssä on mahdollista toimia itselle luontaisella tavalla.
Hermostoprofiloinnissa ja yksilövalmennuksessa ollut asiakkaani kiteytti valmennuksen jälkeen oivalluksensa hyvin näin:
"Sä saat oman rytmin ja itseohjautuvuuden luotua, kun tiedät omat tapasi toimia. Ei pidä olla enemmän mitään, vaan oppia olemaan se kuka itse aidosti on. Tällaiset asiat on niitä, mihin pitää kiinnittää huomiota. Työtehtävät saa tehtyä erilaisella motivaatiolla ja halulla, kun tekee ne sillä tyylillä mikä on itselle ominaista.
Nyt pystyn työelämässä myös sanallistamaan kuinka toimin parhaiten tiimissä, miten teen parhaiten töitä, mikä auttaa minua palautumaan, mikä motivoi ja innostaa, mitä toivon esihenkilöltä ja työympäristöltä? Pähkinänkuoressa: Mikä saa minut loistamaan?"
Ootko sä valmis parantamaan omaa hyvinvointiasi työelämässä - ja myös arjessa? Starttaa se tutustumalla itseesi syvemmin ja oppimalla johtamaan itseäsi kohti kuormittamattomampia toimintatapoja. Niitä sulle kaikista ominaisimpia ja luontaisimpia! Koska parasta on olla aito sä!
