Työyhteisön hyvinvointia ja menestystä rakennetaan yhdessä - yksin siihen ei kukaan pysty.

Kun ollaan rakentamassa inhimillisempää työelämää, jossa jaksetaan ja viihdytään ja ollaan kuitenkin tehokkaita ja menestyviä, ei vastuu voi olla pelkästään yhdellä tasolla. 

Työyhteisön hyvinvointi ei ole kenenkään hartioilla yksin.

Yksilöllisyyden ja erilaisuuden huomiointi herättää pohdintaa

Riippuen siitä, keskustelenko ns. rivityöntekijän vai työyhteisön/organisaation edustajan (esihenkilö, henkilöstöjohtaja, toimitusjohtaja tms.) kanssa, huomaan vahvuuksien, yksilöllisyyden ja erilaisuuden huomiointia esille tuodessani tietynlaista epäröintiä ja pohdintaa. Ja ymmärrän molemmat näkökulmat aivan täysin. 

Työntekijänäkökulmasta herkästi tulee pelko, että vastuu itsestä ja itsensä johtamisesta sysätään liikaa yksilölle, eikä organisaation vaatimukset kohtaa ns. ruohonjuuritason toimintaa. Koetaan, että on olemassa hiljainen oletus siitä, että kaikkien työntekijöiden tulisi toimia samalla tavalla. Ja jos ei koe itse mahtuvansa tähän “oletettuun muottiin” tulee tunne epäsopivuudesta ja riittämättömyydestä. Kun toisaalta tietää, että itse voisi toimia joissain tilanteissa eri tavoin ja paremmin, mutta ei koe että siihen on annettu tarvittavia resursseja…

Toisaalta taas työyhteisön edustajan näkökulmasta voidaan kokea haastavaksi se, että jokaista yksilöä tulisi huomioida erillisinä tapauksina. Sen koetaan olevan hurja prosessi eikä siihen tunnu olevan käytännössä mahdollista panostaa. Ehkä on vaan järkevämpää yhtenäistää toimintatapoja, tehdä yhteisiä sääntöjä ja raameja joiden sisällä toimia. Se on selkeämpää. Ja kuinka johtaminen ylipäänsä onnistuu siinä tilanteessa tavoitteiden mukaisesti, jos jokainen työntekijä saa “säätää omalla tyylillään omalla tontillaan”? 

Vastuu on sekä yksilöllä että yhteisöllä

Haluan puhaltaa tässä vaiheessa pelin poikki ja painottaa vastuuta. Molempien vastuuta, niin yksilön kuin työyhteisön/organisaation. Ei tässä venheessä yksin soudella ja huopailla, vaan yhdessä. 

Miten sitten jakaisin vastuun, jotta yksilöllisyys, erilaisuus ja luonnolliset vahvuudet voitaisiin ottaa paremmin työelämässä huomioon?

• Yksilö - Vastuu syvemmästä itseen tutustumisesta. Oman kuormittumisen, palautumisen oppimisen, tiedonkäsittelyn, päätöksenteon ja rytmin ymmärtäminen ja sanoittaminen. Mitä minä tarvitsen toimiakseni parhaalla potentiaalillani kuormittumatta?

• Yhteisö - Avoimuus oppia syvemmin erilaisuudesta. Ymmärrys erilaisista toimintatavoista ja tarpeista. Sopiminen yhdessä, missä asioissa otetaan yksilöllisyys ensimmäisenä huomioon. Päätös mihin keskitytään ja konkreettinen asian edistäminen. Esim. Miten huomioimme erilaiset ärsykkeet työympäristöissä kuormituksen ja palautumisen tukemiseksi eri yksilöillä? 

Avointa ja selkeää kommunikointia, empatiaa ja ymmärrystä

Kyse on yksilöllisten erojen kunnioittamista.

Kun ymmärrämme miten ihmiset ovat erilaisia ja miksi toimivat eri tavoin, osaamme toimia paremmin myös yhdessä.

Juuri näiden teemojen äärelle pääsee pysähtymään kanssani luennoilla ja työpajoissa. Autan ymmärtämään, miten synnynnäiset hermoston toimintatavat ja yksilölliset tarpeet vaikuttavat mm. jaksamiseen, motivaatioon, vuorovaikutukseen ja työskentelyyn. Emmehään halua, että ihmiset vaan selviytyvät työpäivästä toiseen lomia odotellen, vaan voivat hyvin, saavat tehdä työtä joka inspiroi, motivoi ja antaa myös energiaa.

Lue lisää työyhteisöille tarkoitetuista palveluista ja lähdetään suunnittelemaan teille sopivaa kokonaisuutta!